Jee isyyslomalle!

Tuntuu, että on niin paljon kerrottavaa, mutta yritän nyt saada jotain tänne ja kirjoitella sitten pian lisää. Olen kertonut, kuinka olen ollut super väsynyt viimeiset kaksi kuukautta, mutta tajusin viikonloppuna, että se taitaa alkaa vähän helpottaa. Onneksi, sillä vitsi, että olin loppu. En nyt ole vieläkään ihan oma itseni, mutta kohti parempaa ollaan selvästi menossa, kävin tänään jopa spinningissä!

Eerikkihän piti aikanaan omat lomansa kun Jordan syntyi (niitä oli paaaljon) ja sitten hän piti kaikki vanhempainvapaat, joten hänellä oli jäljellä vielä kuusi viikkoa isyyslomaansa ja se oli sovittu tälle kesälle. Nyt se sitten alkoi tänään ja olen aivan onnessani. Jordan on niin mahtava tyyppi ja meillä on super kivaa yhdessä ja paljon puuhaa ja äitikavereita naapurustossa, mutta kyllä minä rakastan tehdä töitäkin ja nyt on ihan parasta päästä siihen hommaan taas vähäksi aikaa. Olimme alunperin miettineet, että pitäisin jonkin pienen loman kesän aikana, mutta nyt en haluakaan kuin päästä tekemään töitä ja toivottavasti vähän urheilemaankin. Yhden ruotsinristeilyn aiomme tehdä, mutta muuten veikkaan, että lomailen jossain kohtaa sitten kun vauva on ulkona ja teemme jonkin perheloman tai Eerikki on vanhempainvapaalla.

Kuten yleensä käy, sitten kun on vähän vaikeaa, niin kaikkea ihmeellistä vastoinkäymistä sattuu ja alkukesä on ollut siitä kyllä erinomainen esimerkki. En viitsi listata kaikkea ihmeellistä, mitä ihan pariin viikkoon sai mahtumaan, mutta sanotaan näin, että alkoi mennä jo koomisen puolelle, kun kaikki oli yhtäkkiä niin hankalaa. Isoin vastoinkäyminen oli se, että läppärini hajosi, mistä kerroinkin jo aiemmin. No, minun piti ensin lähettää kone vakuutusyhtiön huoltoon. Huollossa meni pari viikkoa ja sitten tuli ilmoitus, että koneen korjaaminen olisi kalliimpaa kuin korvaaminen. Sitten odottelin, että läppäri tulee takaisin. Sitten vein sen Applen huoltoon, jotta saisin tiedostot talteen. Meni ehkä puolitoista viikkoa ja tuli ilmoitus, että tiedostojakaan ei voida pelastaa. Noh, minun koko väitöskirjanihan on tuolla koneella ja milloin olen lähettänyt tai tallentanut mistään tärkeästä tiedostosta yhtäkään kopiota on suuri kysymysmerkki. Ihme kyllä tämän olen ottanut paremmin kuin monen pienemmän vastoinkäymisen. Minulla ei ollut mitään tekemistä koneen hajoamisen kanssa, en ollut edes kotona, mutta minulta liikenee täydet sympatiat Eerikille ja Jordanille, vahinkoja sattuu. Koska olin ostanut koneen vuosi sitten, minulla on vanhan tietokoneen kovalevy tallessa, joten enintään olen menettänyt työt vuoden ajalta. Myöskin, en ole tietenkään ollut töissä vuotta, vain osa-aikaisesti kevään, joten kyse on luultavasti ehkä 6 viikon työstä – pahimmillaan. Uuden läppärin hankkiminenkin on ollut pieni projekti, mutta nyt läppäri on kai lopulta todella tulossa ja toivon vain, että saisin tämän Eerikin kuuden viikon isyysloman aikana aikaiseksi paljon myös uutta työtä, en vain korvattua jo tekemäni työn, mutta aika näyttää kun saan oman koneen ja uskallan alkaa katsomaan, että mitä minulta puuttuu. Luotan myös siihen, että nyt, kun väsymys alkaa helpottaa, myös kummalliset pikku vastoinkäymiset loppuvat.

Vietimme juhannusta ystäväperheemme kanssa Ahvenanmaan saaristossa ja yhdistimme reissuun pari yötä Turun kylpylähotellissa. Olin ensin epäileväinen koko reissun suhteen, koska olin niin hirveän väsynyt, olisin totta puhuen halunnut perua koko homman, mutta koin että se olisi ollut itsekästä, eiväthän he olisi enää ennättäneet tehdä uusia suunnitelmia. Onneksi kuitenkin menimme, sillä pitkä viikonloppureissu teki tosi hyvää ja meillä oli kivaa.

Meidän piti mennä Espanjaan häihin elokuussa, mutta emme saakaan lastenhoitajaa mukaan ja päätin sitten, että jätän juhlat väliin. Sulhanen on Eerikin opiskelukaveri, joten on kiva, että hän sentään pääsee. Emme ole valmiita jättämään Jordania vielä kahdeksi yöksi, häät ovat kahtena päivänä, sitä paitsi tarkoitus oli viettää Espanjassa pidempikin loma. Olisi tietenkin ollut kiva mennä, mutta toisaalta yritän miettiä sitä niin, että viime raskaudessa olin usein aika väsynyt eri juhlissa ja reissuissa, joten ehkä juhlin ja reissaan sitten enemmän kun vauva on ulkona ja nyt otan iisisti.

Asuntokin edistyy! Siis aivan täynnä laatikoitahan se on edelleen ja puuttuu vaikka mitä, mutta toisaalta, keittiö alkaa olla valmis (kunhan ruokapöytä vihdoin tulisi) ja olohuoneessakin on jo melkein kaikki oleellisin. Olen nimennyt kolmannen makuuhuoneen loungeksi (koska toimisto tai vierashuone kuulostaa tylsältä :D) ja sekin on nyt maalattu.

Kesä menee siis näillä näkymin aika rauhallisesti kotia laittaen ja lepäillen. Muutamiin juhliin olen lupautunut ja aloitin kesän kestävän raskausjoogakurssin, mutta siinäpä onkin risteilyn lisäksi sitoumukseni tälle kesälle. Toivon, että innostus liikuntaa kohtaan jatkuu ja että väitöskirjatyö lähtee kivasti käyntiin, kun saan oman koneen.

Kirjoittelen lisää pian, tulossa myös pari äitiyshoitoarvostelua. Huomenna on toinen yritykseni kuvata äitiysjoogavideo, joten jos saan sen huomenna tehtyä, sekin on pian tulossa!