Meidän reissu Floridaan

Täällä on vihdoin päästy takaisin arkirutiineihin, joten voisin kertoa meidän ihanasta Floridan matkasta.

Lähdimme siis pari päivää ennen joulua kolmen viikon reissulle Miamiin ja Orlandoon äitini, siskoni ja siskoni pojan kanssa. Matkan teema löytyi heti istuessamme ensimmäiselle lennolle ja teemahan oli… suuri seikkailu!

Meillä oli aamulento Arlandaan, josta lentäisimme sitten suoralla lennolla Miamiin. Olimme odotelleet koneessa ehkä 20 minuuttia, kun muutamat matkustajat alkoivat kysellä, että mikä on homma nimi, heille oli tullut ilmoitus tekstiviestillä, että tämä lento on peruttu. Henkilökunta ei tiennyt asiasta mitään. Meni ehkä viisi minuuttia ja kuului ilmoitus, että kapteeni on liukastunut ja lyönyt päänsä, joten lento on peruttu. Ilmeisesti sen suurempaa vaaraa hänellä ei ollut ja vähän hihittelimmekin Eerikin kanssa, että on taidettu juhlia eilen pikkujouluissa. Niinpä siis keräsimme tavaramme (ja vauvamme) ja lähdimme koneesta ihmettelemään, että mitäs nyt tehdään. Meille löytyi onneksi uusi lento Arlandaan ja pääsimme kivasti ja ajoissa lennollemme Miamiin.

Lento meni super hyvin ja vaikken ollut tajunnut varata sitä (varaa etukäteen, vahva suositus!) saimme exit-rivin paikat, jossa oli vauvansänky. Se oli ihan täydellistä, kun Jordan nukahti, laitoimme hänet sinne ja meillä oli kädet vapaina. Kun hän oli hereillä, hänellä oli siinä runsaasti tilaa leikeille. Kätevät oli myös Babyzen Yoyo matkarattaat. Ne sai ottaa koneeseen ja kun emme saaneet väsynyttä Jordania millään nukahtamaan päiväunille, avasimme ne, laitoimme Jordanin sinne ja hytkyttelimme vähän aikaa ja hän nukahti rattaisiin. Sitten siirsimme hänet siihen vauvansänkyyn ja taitoimme rattaat takaisin ylös.

Perille päästyämme selvisi, että matkalaukkumme, eivät ole tulleet. Eihän siinä mitään, aina ne saapuvat lopulta, siinä kohtaa ikävintä oli se, että Jordanin turvaistuin ei tullut siis myöskään ja jouduin matkustamaan taksissa niin, että hän oli sylissäni. Olin juurikin halunnut turvaistuimen, jotta hän olisi aina turvassa autokyydeissä, mutta tällaista nyt sattuu ja kaikki meni hyvin.

Majoituimme ensimmäiset päivät South Beachillä ja pidimme alueesta kovasti! Siirryimme aaton aattona Mid Beachille, missä meillä oli asunto puoleksitoista viikoksi. Jouluna oli aika viileä sää, joten vietimme joulun asunnolla, mikä sopi ihan hyvin. Alkureissusta meni jonkin verran aikaa ostoksien tekoon, sillä meidän piti ostaa kaikki sukista vauvan sänkyyn, kun matkatavarat reissasivat edelleen jossain ilman meitä. Asuntomme Mid Beachillä oli kaunis, etenkin näköala oli upea, alla kuvat parvekkeelta, olohuoneesta ja makuuhuoneestamme. Mid Beachillä on rauhalliset rannat, mutta kaikki ravintolat ja suurin osa kaupoista on South Beachillä, minne kulkee kuitenkin ilmainen bussi. Ensi kerralla majoitun kuitenkin South Beachillä, sillä tykkään siitä, että voin kävellä kaikkialle.

Olimme haaveilleet Eerikin kanssa, että pääsisimme NBA peliin ja se onneksi onnistui. Jordan jäi perheeni hoitoon ja me saimme treffi-illan yhdessä. Peli oli tosi upea kokemus, olemme seuranneet NBAta siitä lähtien kun Markkanen pääsi sinne, joten oli tosi siistiä päästä katsomaan peliä livenä ja menemme ehdottomasti uudelleen, kun olemme seuraavan kerran Amerikassa. NHL-peliä olisimme menneet muuten katsomaan, mutta emme saaneet aikatauluja toimimaan, sillä halli on todella kaukana Miami Beachistä.

Vietimme uutta vuotta ihanalla Ocean Drivella ja sovimme sitten, että äitini lähtee Jordanin kanssa asunnolle ja me jäämme viettämään iltaa ja katsomaan ilotulitukset. Eerikki kävi nukuttamassa Jordanin, mutta ennätti onneksi hyvissä ajoin takaisin. Meillä oli tosi hauska ilta, meitä oli siis minä, Eerikki, siskoni ja siskonpoikani ja näimme ilotulitukset, jotka olivat upeat. Palasimme asunnolle yöllä ja pian sen jälkeen Jordan alkoi itkeä ja huomasin, että hän on ihan lämmin. Tulimme Eerikin kanssa tulokseen, että hänellä on kuumetta ja pikkuinen reppana onkin ihan tuskainen ja itkuinen. Yritän rauhoitella häntä ja annamme hänelle lääkettä ja pian Eerikki toteaa, että hänkin on kuumeessa. En nuku oikeastaan lainkaan sinä yönä, mutta äitini nousee auttamaan, jotta saamme Jordanin hetkeksi unille ja minäkin saan vähän levätä. Seuraava päivä on uuden vuoden päivä, joten emme oikein tiedä, mikä on auki. Löydän lopulta jonkin palvelun, jossa he lähettävät henkilön kotiin ja hän on sitten nettiyhteydessä sairaanhoitajaan ja he voivat yhdessä tehdä diagnoosin, joten tilaan sellaisen palvelun. Henkilö tulee tunteja myöhemmin kuin piti, mutta muuten homma toimi hyvin. Saimme reseptin ja diagnoosin ja siskoni haki Uberillä apteekista lääkkeet.

Seuraavana päivänä lähdimme ajamaan kohti Orlandoa. Lisäseikkailua toi vuokra-auto, joka ei ollutkaan ”minivan” jollaisen varasimme ja mahduimme sisään vain juuri ja juuri :D. Matkatavarat olivat tässä kohtaa jo saapuneet, mikä oli hyvä, sillä nyt meillä oli turvaistuin, mutta meillä olikin sitten aivan hirveästi tavaraa. Matka meni kuitenkin ihan hyvin vaikka Jordan ei tykkää olla autossa, mutta onneksi hän nukkui osan matkasta ja Josuakin päästettiin jossain kohtaa venyttelemään jalkojaan :D.

Yövyimme Animal Kingdom Lodge -hotellissa, joka oli aivan upea. Siis oikeasti, mikäli ikinä menet Disney Worldiin ja budjetti sallii, yövy siellä ja ota ehdottomasti Savanna View. Emme nähneet illalla huoneeseen saapuessamme parvekkeelta mitään eläimiä, joten mietimme jo, että ehkä niitä ei näe, mutta toivotaan, että jos nyt edes jotain näkyisi reissun aikana. Seuraavana aamuna äitini astuu parvekkeelle aamukahville ja tajuaa tapittavansa kirahveja, jotka syövät puiden lehtiä aivan parvekkeen edessä. Huomaammekin, että eläimiä näkee lähes koko ajan, näemme kirahveja, seeproja ja vaikka mitä muita, parissa päivässä alamme jo oppia niiden päivärutiinit, mitkä eläimet tulevat sinne syömään mihinkin aikaan.

Itse Disney World on myös aivan mielettömän upea, haluaisin sinne takaisin heti. Oikeastaan voisin ostaa asunnon sieltä, ei sillä, että siellä kukaan oikeasti siis asuisi… mutta minä voisin. Melkein kaikki huvipuistolaitteet ovat sellaiset, että niihin voi mennä vauvankin kanssa, mikä oli ihan huippua. Kaikkiin on hirveä jono, joten ilman Lightning Passiä, et luultavasti pääse kuin ehkä yhteen tai kahteen vähiten suosittuun laitteeseen päivän aikana. Minulle tämä oli ok, ennätimme käydä neljän huvipuistopäivän aikana lähes kaikissa laitteissa, missä halusimme. Toki otimme lightning passit ainakin osalle päivistä. Kävimme Magical Kingdom, Animal Kingdom ja Hollywood Studios puistoissa, suosittelen kaikkia! Hollywood Studiosissa oli parasta Star Wars maailma, se oli aivan mielettömän upea. Olisin voinut jäädä Oga’s Cantinaan koko päiväksi.

Meille oli ensimmäisenä päivänä Disney Worldissä varattu myös lounas Nalle Puh hahmojen kanssa ja se olikin aivan ihana juttu, sillä Jordan oli edelleen flunssainen, mutta hän oli niin onnellinen, kun näki Nalle Puhin! Muutkin hahmot, olivat hänestä selvästi jänniä, mutta Nalle Puh oli ihan ykkönen. Oli niin ihanaa nähdä hänet niin iloisena, kun pari päivää oli olleet niin kurjat ja ostimmekin hänelle muistoksi Nalle Puh pehmon ja Nalle Puhilla on tästä eteenpäin ihan erityinen paikka ainakin meidän vanhempien sydämessä :).

Disney Worldissä ollessamme pidimme välipäivän huvipuistoista, sillä Jordan vaikutti edelleen aika kipeältä, vaikka olimme antaneet lääkkeitä nyt jo nelisen päivää. Olin siskonpoikani kanssa tutustumassa hotelliimme ja Jordan oli päiväunilla huoneessamme, kaikki muut olivat siellä hänen kanssaan. Hän heräsi tosi tokkuraisena ja he alkoivat miettiä, että onkohan kaikki ihan ok. Olin jo tilannut lääkärin katsomaan häntä siksi illaksi, mutta kun näen hänet, kun palaan huoneeseen, alamme kaikki olla sitä mieltä, että paras tarkistaa hänet heti. Soitan aulaan ja sanon, että luulen, että vauva pitää viedä sairaalaan tarkistettavaksi, he sanovat yhdistävänsä hätänumeroon. Minä alan olla jo aika peloissani, Jordan on jotenkin aika flegmaattinen ja tilanne tuntuu tosi pelottavalta, kun puhun siinä vauva sylissäni hätäkeskukseen. Pian kuuluvat kuitenkin ambulanssin sireenit ja siinä kohtaa, tietenkin, lääkkeet ovat selvästi alkaneet laskemaan kuumetta ja Jordan vaikuttaa jo kohtalaisen virkeältä… Ensiapuhenkilökunta tutkii hänet, ja he sanovat, että voimme lähteä heidän kanssaan sairaalaan, mutta mikään sen suurempi hätä tässä ei ole. Päätämme kuitenkin, että selvitetään asia nyt kunnolla ja lähdemme ambulanssilla sairaalaan. Sairaalassa epäillään RS-virusta, mutta he sanovat, että koska Jordan on jo yli vuoden, mitään sairaalahoitoa hän tuskin tarvitsee. Sen reissun jälkeen pikkuinen alkaa vihdoin parantua.

Lisäsimme Orlandon reissuumme lopulta kolme yötä lisää, jotta saimme pidettyä vapaapäiviä Disney Worldistä kun Jordan oli kipeä ja lisättyä päivän Universal Studiosilla. Siellä oli upea Harry Potter maailma, tosin täytyy sanoa, että porukkaa oli vähän liikaa. Onneksi iltapäivää kohden se väheni merkittävästi.

Sitten oli aika suunnata takaisin Miamiin viimeisiksi päiviksi. Otimme pienen boutique hotellin South Beachiltä ja vietimme viimeiset päivät South Beachin ravintoloissa, rannalla ja Lincoln Road ostoskadulla.

Vaikka olimme reissussa kolme viikkoa, jotenkin reissu jäi ihan kesken. Ehkä se johtui siitä, että alkumatkasta meni paljon pakolliseen shoppailuun, kun oli pakko saada kaikille hygieniatarvikkeita, vaatteita, vauvan tarvikkeita yms. Sitten tietenkin Jordan-parka oli sairaana ja itse asiassa kaikki minua lukuunottamatta sairastivat jossain kohtaa joko jonkin asteisen flunssan tai vatsataudin.

Jordanhan on muutenkin kovasti minussa kiinni edelleen ja kun hän oli sairaana, en voinut oikein edes laskea häntä käsistäni suurimpana osana päivistä. Vessassa, jääkaapilla ja ihan vain muutenkin kaikkialla käytiin ja oltiin sylikkäin. Sehän on ymmärrettävää, mutta tietenkin olimme ajatelleet Eerikin kanssa, että nyt saamme pikkaisen kahden keskeistä aikaa, kun meillä on niin monta innokasta hoitajaa mukana, mutta lopulta kukaan ei voinut niin hirveästi auttaa. Aivan ihana reissu oli, tuntuu vain, että sen olisi pitänyt olla kolme viikkoa pidempi!

Nyt kuuluu kyllä super hyvää! Ihan viime päivinä on tapahtunut niin paljon kaikkea ihanaa, osasta lisää myöhemmin. Tosi tärkeä muutos on se, että nyt noin viikon sisällä Jordan on alkanut nukkumaan! Minulla oli tosi vahva tunne, että tässä käy näin. Hän kuitenkin nukkui jo syksyllä hetken hyvin, kunnes tuli flunssaa ja hampaita ja sitten otimme yömaidon takaisin. Nyt kun yömaito on taas poissa eikä ole mitään vaivoja, niin pikkuinen nukkuu öitä aamutunneille asti heräämättä! Tämä on ihan parasta, vitsi, että tätä on odotettu. Tämän lisäksi Eerikki jäi nyt osa-aikaiseksi, joten minä pääsen tekemään töitä maanantain ja tiistain, mikä tuntuu hyvältä ja Eerikillä on vielä kuusi viikkoa isyysvapaatakin tulossa. Minulla oli pari viikkoa sitten jo vähän joku kriisi, aloin miettiä, että tässäkö tämä ura oli ja nyt on tosi hyvä fiilis, teen taas väitöskirjaa ja edistän uraani. Tajusin myös, että minulla on yli 30 vuotta aikaa tehdä töitä, enköhän ennätä päästä oikein kunnon uraputkeen tässä vielä. 🙂

Tällaista siis tänne, ihanaa helmikuun alkua ja palaillaan pian.