Meidän syksy

Kai vielä voi kirjoittaa syksyn kuulumisia? Eipä kukaan sitä estäkään, niin tässä tulee!

Gabrielin synttäreiden jälkeen seuraava juhla olikin Halloween ja juhlimme sitä innolla, kuten aina, koska olen suuri Halloween fani.

Eräänä viikonloppuna ennen Halloweenia siskonpoikani oli meillä yökylässä ja hänellä oli seuraavana päivänä pelejä Tuusulassa, joten päätimme lähteä mukaan. Pelien välissä oli pidempi tauko ja yritin etsiä meille kivaa puuhaa ja löysinkin aivan ihanan Koiramäen Pajutallin. Siellä oli koristeltu todella tunnelmallisesti Halloweenia varten ja viihdyimme siellä pitkään tutkien Peikkometsää, lampaita, kukkasaippuoita ja muita paikan ihanuuksia. Jos olemme joskus taas siellä päin, menemme ehdottomasti uudelleen käymään ja suosittelen paikkaa kaikille, jotka kaipaavat jotain tunnelmallista kahvittelupaikkaa vuodenajasta riippumatta (tarkista kuitenkin aukioloajat).

Tänä vuonna meillä ei ollut perinteisiä Halloween-juhlia kotona, koska oli vaan niin paljon kaikkea ettemme jaksaneet alkaa järjestää, vaan sovimme, että Halloween-juhlaperinne jatkuu taas ensi vuonna. Olimme kaveriperheiden kanssa naapurustossamme Karkkia vai kepposta- kierroksella, jonka ihanat paikalliset liikkeet mahdollistivat ja se olikin super hauskaa. Satoi kaatamalla, mutta minusta suurena sade-fanina, se oli vain ihanan tunnelmallista ja sopi illan teemaan hyvin. Sen jälkeen lähdin Jordanin kanssa hänen päiväkodin Halloween-juhliin illaksi ja meillä oli tosi kivaa sielläkin.

Gabriel otti ensimmäisen askeleen ihan 1-vuotissyntymäpäivän aikoihin, en voi varmana sanoa, oliko hän 11 kuukautta vai vuoden kun askeleet oli vielä aika pieniä, joten en ollut alkuun ihan varma tuliko se vai ei 😄. 13 kuukauden iässä hän pisti kuitenkin jo menemään ihan huolella, yksi päivä hän selvästi päätti, että nyt hän lähtee ihan kunnolla ja pari, neljä askelta muuttui siihen, että hän käveli koko huoneen poikki.

Syksyllä vihdoin päättyi 9 kuukautta (!!) kestänyt putkiremontti omistusasunnossamme punavuoressa, joka oli ajaa meidät täydelliseen taloudelliseen perikatoon. Nyt sitten yritetään ensi vuosi rämpiä jotenkin ylös tästä suosta 😅.

Marraskuussa juhlittiin minun synttäreitäni, tosin varsinaiset juhlat pidettiin puolivahingossa edellisenä iltana, kun kirjakerhomme kokoontui ja innostuimme lähtemään vielä baariin illan päälle.
Eerikki oli järkännyt meille vähän vapaa-aikaa kahdestaan syntymäpäivän aamupäivään mikä oli ihanaa ja illalla menimme koko perhe syömään La Famigliaan, mikä on ihan paras paikka lasten kanssa, sillä siellä on kiva leikkipaikka, jonka viereen olemme aina onnistuneet saamaan pöydän. Voi olla, että kukaan muu ei halua istua siellä 😅.

Syksyllä oli myös kansipalaveri, jossa suunniteltiin tulevan kirjani kantta. Kun sitten sain muutama viikko palaverin jälkeen nähdä taiteilijan tekemän kansiehdotuksen, olin aivan otettu! Siinä on todella hienosti otettu huomioon sekä minun toiveeni että kaikki, mistä porukalla juttelimme ja taiteilijalla oli todella hyvä visio ja hän teki upeaa työtä.

Syksyyn kuului myös pari Nukketeatteri Sampo visiittiä. Suosittelen sitäkin kaikille, liput on halpoja etenkin jos pääsee menemään päivällä ja esitykset on kivoja ja etenkin Jordan jaksaa jo seurata koko esityksen ajan.

Eräänä iltana osallistuimme Jordanin kanssa Helsinki Mission ja Ateneumin taidetapahtumaan, jossa pääsimme taiteilemaan itse ja katsomaan hieman näyttelyä. Meillä oli tosi kivaa ja he kertoivat, että heillä on joka lauantai ilmainen taidetuokio perheille, täytyy ehdottomasti suunnata sinne joku kerta.

Jordanin päiväkodissa (hän siis aloitti päiväkodissa tänä syksynä) oli myös kiva International Food Night, (kyseessä on siis englanninkielinen päiväkoti), jonne osallistuimme tietenkin ja Eerikki teki sinne aivan ihanaa omenahyvettä, jota kehuttiin kovasti 🩷.

Minä löysin vihdoin urheiluharrastuksen, jossa oikeasti viihdyn nyt lasten synnyttyä. Olen aloittanut treenit HIIT salilla, jossa käyn kolmesti viikossa ja se on tehnyt niin hyvää! On aivan ihanaa löytää joku juttu, mistä oikeasti nauttii ja alan jo uskoa, että vielä joku päivä mahdun vaatteisiini ajalta ennen lapsia.

Sitten oli aika Jordanin synttäreiden, mistä kirjoitan oman postauksen, eli palataan pian sen parissa!