Oma vai yhteinen sukunimi?

Julkaistu alun perin Meidän Häät -sivustolla.

Uskon, että useat odottavat ainakin kunnes parisuhde vakavoituu ennen kuin aletaan kysellä haluaako toinen joskus naimisiin tai hankkia lapsia. En toki tarkalleen muista, mutta väittäisin, että me olimme käyneet nämä aiheet läpi viimeistään toisilla treffeillä. Ei sen takia, että kyseessä oli rakkautta ensi silmäyksellä tyyppinen Disney-tarina, vaan koska nämä ovat minulle sen verran tärkeitä asioita, että en haluaisi ihastua ihmiseen, jolla onkin täysin erilaiset tulevaisuuden toiveet kuin itsellä. Viimeistään kolmansilla treffeillä olinkin sitten varmaan ilmoittanut, että pidän oman sukunimeni, mikäli joskus asia tulee ajankohtaiseksi.

Minulle päätös oli siis helppo, mutta kaikille se ei ole, joten halusin kertoa hieman miksi itse päädyin tähän. En toki mitenkään ole vastaan myöskään yhteisen sukunimen valitsemista 🙂

Itselleni sukunimen vaihto symboloi sitä, kun aikanaan naiset siirtyivät isänsä huoltajuuden alta miehensä huoltajuuden alle. Se jotenkin tekisi minulle sellaisen olon kuin hän ja hänen sukuhaaransa olisi tärkeämpi kuin minä ja omani, tasavertaisuuden sijaan. Minulle on myös toki käytännön syistä järkevää pitää nimeni, sillä tieteen alalla on helpompaa, kun tieteelliset julkaisuni ovat kaikki samalla nimellä.

Suomessa sukunimenvaihto ei itseasiassa olekaan mikään ikiaikainen traditio, vaan tuli vasta muoti-ilmiönä 1800-luvulla ja oli pakollistakin vain 1930-1986. Espanjankielisissä maissa yhteistä sukunimeä ei ole harrastettu suuressa kaavassa tietääkseni koskaan ja lapset saavat molempien vanhempien nimet. Tosin omille lapsilleen he antavat sitten vain isänsä sukunimen.

Ymmärrän toki senkin, jos haluaa ottaa aviomiehensä sukunimen. Monelle on tärkeää, että perheessä kaikilla on sama nimi. On harmi, että niin harva mies haluaa ottaa vaimonsa sukunimen, mikäli yhteinen nimi on toiveena, mutta tämähän on jokaisen oma päätös ja ainoa oikea ratkaisu on se, joka tuntuu molemmista hyvältä. Tietenkin, mikäli avioliiton osapuolet ovat samaa sukupuolta, niin sukupuolella ei ole vaikutusta päätökseen. Itse mietin joskus sitäkin vaihtoehtoa, että yhdessä otetaisiin ihan uusi sukunimi. Se on edelleen minusta hauska ratkaisu.

Sukunimeä päätettäessä oleellinen kysymys on myös lasten sukunimi, oli heitä sitten jo valmiina tai vasta suunnitelmissa. Luulen, että monilla juuri tämä vaikuttaa sukunimipäätökseen paljon.

Kertokaa, oliko teillä päätös sukunimestä vaikea ja mikä lopulta ratkaisi asian?