Terveisiä mammalomalta!

Täällä on vietetty jo kolme viikkoa äitiyslomaa -vauvaa.. ei kuulu vielä. Ajattelin, että viettäisin nämä viikot lepäillen ja treenaten fiiliksen mukaan, mutta suurin osa ajasta onkin mennyt kodin remontointiin ja järjestelyyn. Vaikka yleensä rakastan remontointia, tällä kertaa se on ollut aika tylsää, kun en pääse tekemään mitään hauskoja hommia raskauden takia ja sitä paitsi raskaana väsyttää, joten ehkä senkin takia inspiraatio on välillä vähän hukassa. Onneksi ihana äitini on ollut täällä auttamassa meitä ihan hirveästi ja, okei, olen sanonut tämän aiemminkin, mutta tämän viikon jälkeen kodin pitäisi olla tapettia vaille valmis! Ja nyt se ehkä pitää jopa paikkansa! Tapetin taas pitäisi tulla ensi viikolla, joten ehkä tämä oikeasti alkaa olla pian tässä ja pääsen kohta esittelemään lastenhuoneenkin.

Tämän lisäksi olen keräillyt tavaraa sairaalakassiin. En ole sitä vielä pakannut kokonaan, mutta luulen, että kaikki tarpeellinen alkaa nyt olla haalittu kokoon. Synnytyskirjeeseenkin on jo muistiinpanot, tosin Eerikki on sitä mieltä, etten sellaista edes tarvitse, kun hän kuitenkin tietää toiveeni. Tottahan sekin on, mutta ehkä sellaisen rustaan nyt kuitenkin joku päivä.

Vointi on hyvä. Herään kerran yössä vessaan, mutta yleensä saan heti unta uudelleen, eikä mitään liitoskipuja ole ollut. Jalkapohjat kipeytyvät seisomisesta ja kävelystä ja kädet ja jalat ovat olleet jo pitkään tosi turvoksissa, mutta koen, että olen päässyt aika helpolla. Sanoisin jopa, että viime viikkoina väsymyskin, merkittävin raskausvaivani, joka on piinannut koko yhdeksän kuukautta -on lientynyt! Niin paljon, että harkitsen tässä, että heräisin ensi yönä katsomaan NHL pelejä… Toisaalta ajattelen, että kaikki uni pitää nyt ottaa minkä saa, sillä synnytys tulee verottamaan hirveästi energiaa ja olisi fiksua mennä synnyttämään mahdollisimman hyvin levänneenä.

Viime viikonloppuna meillä oli perinteiset Halloween- juhlat. Jos ette ole instagramista huomanneet, minä olin Thor End Gamestä ja Eerikki oli Iron Man. Ennätimme jo huolestua, että saammeko kodin valmiiksi ajoissa, kun remontin takia täällä on lattiat täynnä laatikoita, mutta kaikki meni lopulta oikein hyvin ja meillä oli tosi kivat juhlat. Nämä juhlat ovat minulle tärkeä perinne, joka alkoi jo lapsuudenkodissani, kun olin pieni, joten olen iloinen, että vielä löytyi virtaa juhlia!

Siinä kaikki tällä erää, toivotaan, että pääsen pian kertomaan, että Bebe on syntynyt!