Päivä kanssani

Viikon kuulumiset

Oli niin hauskaa kirjoitella kuulumisia joka päivä viime viikolla, että halusin jatkaa tapaa hieman kompaktimmassa muodossa niin kauan kuin siihen löytyy aikaa.
Viikko alkoi äitini luona, olin mennyt sinne nukkumaan, sillä meillä oli ollut pari huono viikkoa öiden puolesta, kun Jordanilla oli vatsa sekaisin ja nuhaa ja yskää. Nukuin aika hyvin, melkein 10 tuntia, heräilin kyllä aina välillä, mutta se tulee viemään aikaa, että siitä tavasta oppii pois.
Kävelin äitini luota kohti kaupunkia ja ulkona oli aivan mielettömän upea sumu. Olenkin tainnut kertoa, että rakastan suunnilleen kaikkea säätä paitsi valkoista taivasta, rakeita katselen mielummin sisältä. Sumu oli niin upea, että jäin ottamaan kuvia kotimatkalla ja niistä tuli ihanan aavemaisia.


Olin jo menossa aamupalalle, kunnes huomasin että paikka on kiinni maanantaisin ja niinpä laitoin Eerikille kyselyä, että lähtisivätkö he lounaalle Jordanin kanssa. Menimme lounaalle South Parkiin ja ruoka oli erityisen hyvää tänään. Kaikki salaattipöydästä pääruokaan ja sunnuntaibrunssilta jääneisiin jälkiruokiin oli erinomaista.

Lounaan jälkeen suuntasin kotiin tekemään töitä, mutta täytyy myöntää, etten saanut mitään tehtyä, olo oli vieläkin vetämätön vaikka olinkin nukkunut ihan hyvin. Eerikin piti mennä hoitamaan meidän auto-ongelmaa ennen työmatkalle lähtöä ja Jordan nukkui parvekkeella. Jordan heräsi ehkä tuntia ennen kuin Eerikki tuli ja me söimme ja leikimme sillä aikaa. Eerikille tulikin kiireinen lähtö, eikö hän ennättänyt tehdä juuri mitään mitä oli suunnitellut, mutta hän oli tehnyt Jordanille aamulla ison satsin ruokaa siksi ajaksi kun hän on poissa, joten olin iloinen siitä. Vietimme Jordanin kanssa loppupäivän kaupungilla hoitamassa asioita sen jälkeen kun Eerikki lähti. Nukutus meni pitkäksi, en vain saanut häntä nukahtamaan, mutta vihdoin puoli kymmenen jälkeen lähes puolentoista tunnin työ palkittiin.

Tiistaina jouduin laittamaan kellon soimaan, sillä meillä oli aamupalatapahtuma Espoossa kello 9. Tulimme juuri kun tervetuliaissanat olivat käynnissä ja saimme ihanaa aamupalaa ja lapIlle oli oma leikkinurkkauskin.

Tapahtuman jälkeen olimme luvanneet tavata ystäväni vauvansa kanssa Kampissa neuvolaparkissa ja lähdimme sinne. Jordan vaikutti väsyneeltä, mutta päätin että käymme siellä ensin ja annan hänelle siellä kunnon ruokaa ja sitten hän pääsee unille. Jordan nukahtikin matkalla neuvolaparkista kotiin ja minä vietin päiväuniajan leväten eli katsellen netflixiä. Illalla äitini tuli päästämään minut pubivisailtaan ja heillä oli mennyt ilta kuulemma oikein hyvin ja Jordan oli nukahtanut tyytyväisenä.
Meillä oli tosi kiva ilta taas ja teimme uuden piste-ennätyksemme ja teki taas hyvää olla vähän vapaalla. Jordan nukkui ensimmäistä kertaa pariin viikkoon yön läpi! Minä heräsin kyllä ennen kuutta, kroppa oli kai niin ihmeissään, että miksei sitä herätystä kuulu.

Keskiviikkona meillä ei ollut sen kummempia suunnitelmia, joten suuntasimme Albertin Olohuoneeseen. Jordan rakastaa kiipeillä olkkarin isoilla ikkunalaudoilla ja sinne piti päästä taas kerran. Hän on tosi kova kiipeilemään, olen miettinyt, että kunhan saamme kodin muuten kuntoon, voisimme laittaa hänen huonettaan vähän uuteen uskoon patjoilla ja erilaisilla kiipeilyvempaimilla.

Olohuoneella oli vauvaturvallista muovailuvahaa ja pikkuinen pääsi tutustumaan siihenkin, tosin ehkä ensi kosketus ei vielä tehnyt niin suurta vaikutusta 😄.

Iltapäivällä kävimme lyhyellä kävelyllä kaverini ja hänen vauvansa kanssa ja sitten menimme kaupungille hoitamaan pari asiaa. Ostimme muun muassa Slipstop tossut, jotka olivatkin aivan mahtava ostos. Meillä oli illalla sauna ja koska Eerikki on työmatkalla, menimme sinne kahdestaan ja se kävi kerrankin super helposti, kun tossujen kanssa en joutunut pelkäämään, että Jordan liukastuu ja sain suihkutella rauhassa ja hänellä oli kivaa kun sai leikkiä rauhassa.

Yö ei ollut erityisen hyvä ja päätin heti torstai-aamusta, että keksimme jotain kivaa heti aamuun. Lähdimmekin yhdessä ulos aamupalalle Lazy Foxiin (arvostelu siis tulossa).

Aamupalan jälkeen menimme hetkeksi Albertin olohuoneeseen ja lähdimme sieltä vauvasirkukseen. Jordan nukahti yllättäen 10 minuuttia ennen sirkuksen alkamista ja olin vähän pulassa. Hän rakastaa sirkusta, enkä halunnut, että häneltä jää siksi tunti välistä, mutta hän oli aivan sikeässä unessa, kun tunti alkoi. Otin hänet sitten sylissä tunnille mukaan ja herätin siinä vaiheessa kun hän oli nukkunut reilu puoli tuntia ja alkoi hänen lempiosuutensa, eli temppurata, trampoliini ja pallot.

Illalla oli Balmuirin sisustusilta, jonne menimme äitini kanssa. Tapahtumassa oli ihana salaattibaari ja Jordan söi sieltä varmaan 30 viinirypälettä, uusi suosikki on siis löytynyt. Ilta oli tosi kiva ja kävimme sen jälkeen vielä kaupungilla pyörähtämässä, joten kotona pääsimme suoraan iltapuuhiin.

Yö oli tosi huono ja aloin olla jossain kohtaa jo epätoivoinen. Minulla oli viimenen vauvajoogatunti vedettävänä aamulla ja tiesin, että tulisin olemaan aivan uupunut. Äiti tuli aamulla meille, sillä hän hoitaisi Jordania kun olisin joogassa ja hän oikeastaan ilmoitti, että Jordan tulee hänen luokseen illaksi ja yöksi. Minä pelkäsin, että se olisi Jordanille liikaa kun isikin oli poissa, että hän ei nyt näkisi äitiäkään, mutta äitini sanoi, että nyt minun täytyy saada levättyä ja vakuutti, että Jordan on jo iso ja pärjää varmasti oikein hyvin. Niinpä suostuin ja olin kieltämättä helpottunut, että hän oli tehnyt päätöksen puolestani, itse en olisi siihen pystynyt. Mutta onhan se Jordanillekin hyväksi, että äiti ei ole ihan loppu.

Joogatunti meni ihan hyvin vaikka olinkin niin väsynyt. Sen jälkeen suuntasimme Jordanin kanssa perhekerhoon. Kävimme kotona syömässä ja sitten hän vetikin kolmen tunnin päiväunet, pikkuinen taisi olla myös yöstä väsynyt. Pian heräämisen jälkeen äitini tuli meille ja hän oli meillä ehkä tunnin kunnes he lähtivät Jordanin kanssa. Minä menin suoraan sänkyyn ja katselin sarjoja kello kymmeneen jolloin kävin nukkumaan. Nukuin vähän yli seitsemään enkä herännyt kuin kerran tai pari, joten yö oli aika hyvä.

Launtaina lepäilin vain kunnes äitini toi Jordanin alkuiltapäivästä. Kun Jordan heräsi siinä puoli kolme, ruokin hänet nopeasti ja puin hänelle juhlavaatteet, sillä olimme menossa ystäväperheemme tyttären syntymäpäiville. Jouduimme perumaan vauvauinnin sen takia, mutta kyllähän juhlat yhden uinnin aina voittaa. Kävimme hakemassa lahjan ja kaupassa tajusin, että minulla ei ole enää kotiavaimia. Olin juossut rapusta takaisin kotiin hakemaan huulirasvan ja jättänyt silloin ilmeisesti avaimet oveen. Meillä ei ollut aikaa lähteä hakemaan niitä, joten päätin luottaa siihen, että ne ovat edelleen ovessa kun palaamme. Olisi meillä myös vara-avain äidilläni ja en jaksanut uskoa, että kukaan murtautuisi meille.

Juhlat olivat ihanat ja palasimme niiden jälkeen kotiin ja löysimme avaimet, kuten arvelinkin, edelleen ovesta roikkuen.

Olen katsonut niin paljon true crimea viime aikoina, että päätin kuitenkin olla varovainen, olihan minulla pieni lapsi ja soitin äidille kun menin kotiin. Tutkin puhelinlinja auki jokaisen huoneen ja kaapin ja kun olin varma, että asunnossa ollut ketään, niinkuin nyt toki oletinkin, siirryimme iltapuuhiin ja nukkumaan. Ajattelin valvoa puoleen yöhön kunnes Eerikki tulee, mutta ei niin yllättäen, nukahdin jo kymmenen jälkeen.

Jordan nukkui koko yön päästämättä inahdustakaan (Eerikki oli luvannut ottaa jo tämän yön), joten saimme kaikki nukkua. Sunnuntain Eerikki vietti leikkien Jordanin kanssa ja minä lepäilin (taas). Viikko meni ihan hyvin, vaikka olin odottanut, että olisin ollut energisempi, mutta ehkä kolme viikkoa huonoja unia vaan alkoi olla liikaa. Oli kuitenkin hyvä merkki, että meillä oli tällä viikolla jo kaksi täyttä yötä, joten eiköhän tämä tästä taas palaudu normaaliksi 💗.

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

fiFinnish